Seuraava teksti on suora lainaus erään tärkeän ystävän kirjoituksesta. Hän käyttää lempinimeä "Eki-Pekka Honey&Bees". Jos, rakas Eki-Pekka, eksyt tälle sivulle, etkä pidä siitä, että lainasin kirjoitustasi, pistä tekstari niin poistan tämän. Ja jos teksti saa olla näkyvillä, niin kiitos, että sitä saa käyttää. <3

Kun nuoripari ihastuu ja rakastuu tuntuu muu maailma katoavan kokonaan. Sumuverho laskeutuu ja maailmaa ihastellaan vaaleanpunaisten lasien läpi. Nuoripari haluaa viettää kaiken ajan yhdessä - lähekkäin. Rakkaus on kaunis asia.

On vaarana, että yhteydenpito muihin rakkaisiin ystäviin väljähtyy, jos kaikki osapuolet eivät aktiivisesti ponnistele ystävyyssuhteen lujittamiseksi. Ystävät alkavat tuntemaan itsensä hyljätyiksi ja yhdentekeviksi. Miksi enää soitella kun nuoripari kuitenkin vain kuhertelee kotona keskenään?

Siksi, koska ystävyys on elämän parasta antia. Silloin kun rakkaus kolhii ja maailma potkii päähän on vierellä aina ystävä joka tarjoaa olkapäätä johon kyynelehtiä. Todellinen ystävä tuntee sinut läpikotaisin - ja silti välittää ja rakastaa ehdoitta. Ystävyyden merkitys on sen vapaudessa: ystävä on ihminen joka antaa meille tilaa ja vapautta olla juuri sitä mitä olemme. Ystävyyden suurin turva ja etuoikeus on se, että koskaan ei tarvitse selittää mitään. Olemme täydellisiä ja ainutlaatuisia juuri sellaisina kuin olemme.

Velvollisuutemme toistemme ystävinä on kunnioittaa elämää ja sen tuomia haasteita. Elämäntilanteistamme huolimatta olemme aina ystäviä. Yksikään uusi poika- tai tyttöystävä ei sitä sidettä voi rikkoa. Ystävyyskin kokee suvantovaiheita ja jäähtyy välillä, kuten moni muukin asia elämässä. Mutta ennen kuin huomaammekaan puhkeaa se taas kauniiseen kukkaansa.

Ollaan ystäviä toisillemme.