Kirjoitustulva. Enkä siltikään osaa sanoa mitään.
Liikaa ajatuksia, aivan liikaa.
Aivot halkeaa ja räjähtää.
Vihaan ja räjähdän.
Samalla rakastan ja haluan vaan olla lähellä.

En jaksa en jaksa en jaksa.
Mitä ihmettä tässä nyt pitäisi tapahtua.
Kenen olla fiksu? Kuka unohtaa ja kenet?
Kuka itkee ja kuka on onnellinen?

Luulen että joudun tyytymään itkuun, unohtamiseen. Fiksukin voisin olla.

Sattuu.
Miksi teet näin.
Tai miksi minä teen näin.