Pitkästä aikaa saan jotain tänne kirjoitettua. Monta kertaa on ollut mielessä, että jotain pitäisi kirjoittaa. TUntuu vaan että asioita niin paljon, ihan liikaa, ettei jaksa kirjoittaa mistään. Eikä edes halua avautua niistä.

Uusi vuosi alkoi jälleen. Vuodenvaihde meni juhlien, nauraen, mustasukkaisuuden kourissa, hieman itkien, humalassa, ystävyysongelmia selvittäen ja iloiten kun jonkinsortin sopu saatiin aikaan.

Uudenvuoden päivä meni jumittaessa. Ja oikeestaan vuosi alko paskimalla mahdollisella tavalla. Oksensin. En krapulan takia, vaan henkisen pahan olon. Pitkästä aikaa. Vitutti ja itketti. Sattui.

Nyt tuntuu ihan kivalta. Töitä on sopivasti. Vapaa-aikaakin on sopivasti. Tärkein ystävä ja ystävyys on taas tasapainossa.

Tänä vuonna aion liikkua, laihtua ja lomailla. Ja nähdä kaikkia niitä kavereita joita en ehtinyt viime syksynä nähdä kun oli kaikkea niin liikaa. Töitä töitä töitä ja koulua.

Nyt on vaan minä. Työt. Vapaa-aika. Jes.