Voi kauhea. Tai siis ihana. Ei mun todellakaan pitänyt ihastua kehenkään vähään aikaan. Koko kevät ollut sellaista säätöä ja ihmettelyä, että minun piti vaan keskittyä itseeni tämä kesä.

Mutta sitten ihan kuin tyhjästä elämään astuu ihminen, jonka kanssa on niin helppo olla! Ihan kuin olisimme tunteneet toisemme vuosia. Hän haluaa tapailla minua, hän haluaa viedä minut piknikille, hän haluaa yöpyä vieressäni. Hän haluaa että itsetuntoni nousisi. Hän kiusaa minua, ja nappaa sitten kainaloon.

Ei hänenkään pitänyt ihastua minuun. Sanoi sen itse. Mutta voi ihme kumma, niin se elämä meitä heittelee. Juuri silloin kun ei pitäisi olla mitään, niin jotain ihanaa ja uskomatonta tapahtuu. Pam.

Ja hän vaan on mahtava.

Me olemme mahtavia yhdessä.

Ja minun on hyvä olla hänen kanssaan. Ruoka maistuu eikä oksentaminen käy edes mielessä. Oikeastaan, en ole ajatellut koko asiaa moneen päivään.

Olen ihastunut ja pahasti.